Historia

Muistelma Jurvan Voiman vaiheista 70 :Itä vuodelta ajalta 1936-2006

Vuosien varelle mahtuu monenlaisia vaiheita, hyviä ja huonoja jaksojakin, kun on näinkin pitkän toimintäjakson takanapäin.

Ensiksi aivan alkuvaiheista mistä Jurvan Voima on saanut alkunsa.
Esihistoriaa voimisteluseura Toive r.y:n toiminnasta, joka edelsi Jurvan Voimaa. Toive perustettiin 1920 ja lakkautettiin 1930 syyskäräjillä , päätöksen mukaan yhteiskunnalle vaarallisena. Toive hyväksyttiin 24.04.1921 Työväen Urheiluliiton jäseneksi ja samalla Vaasan piirin jäseneksi. Keväällä 1922 on ollut piirikokous Lapualla ja piiriedustajana kokouksessa on ollut Villehard Lehtola.

Toiveen ohjelmassa oli päälajina voimistelu- ja näytelmätoiminta. Pidetiin esityksiä joilla kerättiin seuralle varoja, mutta oli myöskin monipuolista urheilutoimintaa. Yleisurheilussa oli vireää toimintaa, olihan mukana Peltolan ( Kartanomäen ) seit­semän veljestä joista Eelin ennätys 800 m:llä, aika 2.02.0 joka oli voimassa noin 70 vuotta Jurvan ennätys., muita juoksijoita olivat Gideon ja Lauri Hakala, Anselmi Wiik y.m.. Talvilajeissa hiihdossa kunnostautuivat m.m Vainionpään veljekset Urho, Reino ja Eino, Yrjö Haapaniemi ja Lauri Hällström. Pyöräilyssäkin menestyttiin, oli Paleniuksen veljekset, Palomäen Mikki, Koski Iiveri y.m., kaikki edellämainitut ovat olleet vähintään piirinmestaruustason urheilijoita. Mainita tulee vielä uskol­linen mukanaolut kellomies Matti Myllykangas, naisista on mainittava aina mukana olleet huoltajat Alli ja Laura Tuominen.

Toiveen toiminta lopetettiin Lapualaisvuosien ajaksi ja toiminta aloitettiin uudelleen keväällä 1936 nimismies T Öystin avustuksella.

Jurvan Voiman hihtoriaa ja muistelmia 70 vuoden ajalta.

Vuonna 1936 marraskuun 8 päivänä kokoontui 28 henkilöä perustamaan työläis­urheiluseuraa paikkakunnalle, seuran nimeksi päätettiin Jurvan Voima. Päätettiin anoa TUL:n jäsenyyttä ja samalla Vaasan piirin jäsenyyttä. Valittiin ensimmäinen johtokunta,puheenjohtajaksi Eero Männistö, sihteeriksi Kerttu Tuominen ( Poola ), rahastonhoitaj aksi Martti Seppänen, muut johtokunnan jäsenet Taavi Saarela, Heimo Seppänen, Severi Saranpää ja Paavo Vainionpää, sekä varajäsenet Alli Peltola, Reino Nevala ja Jaakko Viglund.

Toimintalajeiksi hyväksyttiin voimistelu ja yleisurheilu. Ensimmäset vetäjät miehissä Jaakko Viglund ja naisissa Kerttu Tuominen. Valiittiin myös ohjelma-toimikunta ja päätettiin pitää ensimmäiset iltamat ja joulukuun 21 päivänä, jolla myös kerättiin varoja sueralle ja ohjelmaksi sovittiin pydämiidiesityksiä ja muuta henkistä ohjelmaa. Toinen kokous pidettiin 18.12.36, jossa hyväksyttiin seuran ensimmäiset jäsenet, jotka olivat: Valentin Markus, Toivo Tuominen, Elmi Männistö, Sanelma Peura, Tuovi Saarela, Vesa Saarela, Eino Mäki, Juho Saraanpää, Armas Peltola, Kauno Vainionpää, Ensio Viklund, Sylvester Hietanen, Asser Peltola, Tauno Saarela, Matti Myllykangas, Alli Peltola, Uuno Kartanomäki ja Toivo Saarela, sekä alle 17 vuotiaat Timo Saarela, Sisko Saarela ja Veikko Lehtoniemi. Ensimmäisistä hyväksytyistä jäsenistä elossa on Sisko Hietanen ( Saarela ).

Johtokunta toimi huvitoimikunta ja samalla vastasi talouspuolestakin, sillä järjes­tettiin erilaisia huvitilaisuuksia jolla kerätiin varoja seuralle. Urheilutoiminta jatkui, vuonna 1937 otettiin mukaan hiihtokilpailut, hiihdettiin ns. sarjahiihtoja, joissa vasta keväällä ratkesi paremmuus, joissa oli jopa palkintojakin.

Toimintaa jatkettiin edelisvuosien tapaan, mutta sitten alkoi tulla muutoksia, ilmassa leijui sodan tuntua ja sinnehän ne Voimankin miehet joutuivat ja toiminta hiljeni, pidettiin vain kokoukset ja hoidettiin juoksevatasiat. Voimisteluharhar­joitukset aloitettiin uudelleen välirauhan aikana ja pidetiin iltamatkin ilman tanssia, sai mennä vain parimarssia, musiikkia oli marssin tahtiin. Jäälleen al­koi jatkosota ja toiminta hinjeni taas uudestaan. Sota toi vain murhetta ja kyy­neliä jokaiseen kotiin, keväällä 1943 kaksi seuran johtokunnan jäsentä Mauri Seppälä ja Jaakko Viklund menettivät henkensä, muuten seuran jäsenet selvisivät sotareissusta kohtalaisin pienin varioin, miehet palasivat jälleen seuran toimintaan ja tuli paljon uusia nuoria jäseniä. Vuonna 1945 lähetettiin ensim­mäiset kurssilaiset Pajulanden opistolle voimisteluohjaajakursille. Naisten oh­jaajaksi valmistui Ellen Tuominen ( Peltola ) ja miesten ohjaajaksi Taavi Saarela.

Vuonna 1945 aloitettiin myöskin jalkapallotoiminta Säläsjärven rannalla, vuokrattiin maa-alue Iisak Handolta ja Antero Kaanpäältä johon raivattiin kenttä ja rakennettiin myös tanssilava jossa pidettiin muutamat tanssit syksyn mittaan, jolla kerättiin varoja seurantoimintaa. Jalkapallo-otteluita käytiin tiuhaan tahtiin, kovin vastustaja oli Kaskisten Veto. Vuonna 1946 valittiin urheilupuolen vetäjäsi Kalevi Liimatai­nen. Talvella aloitettiin yhteisvoimistelurajoitukset ensimmäisiä TUL:n liittojuhlia varten ja harjoituksia jatkui koko talvi ja kevät.Jurvan kunnalta anottiin avustusta matkoihin ja kerättiin rahaa talo talolta. Innostus oli korkealla, olihan tulossa ensim­mäinen suuri juhlatilaisuus sotien jälkeen. Kesäkuulla lähdettiin matkaan lähes 20 henkilön voimin ja reissu oli elämys ja antoi uutta innostusta toimintaan, että lähetettiin voimisteluohjaaja kursille Anneli Hakala ja näin saatiin uutta toimintaa seuraan.Liittojuhlille on osallistuttu aina kykyjen mukaan,mikä milloinkin on ollut mandollista, vuosista 1946-1969 ei ole tietoja käytettävissä, arkisto tuhoutunut tulipalossa.Vuodesta 1969 lähtien on osallistuttu TUL:n liittojuhlille joita on pidetty 10 vuoden välein, 1969 ja 1979 on osallistuttu, naiset ja lapset ovat olleet mukana yhteisissä voimisteluesityksissä, osallistujia on ollut yhteensä noin 70 henkilöä, 1989 osallistui liittojuhliin 59 henkilöä, yhteisiin voimisteluesityksiin osallistui naiset ja lapset ja lisäksi pyöräilijät olivat mukana muun muassa TUL:n mestaruuskisoissa, 1999 osallistuttiin Helsingissä pidettäviin liittojuhliin Stadi 10, naiset ja lapset olivat mukana yhteisissä voimisteluesityksissä, osallistujia oli noin 50 henkilöä, matkat on tehty linja-autoreisuina ja kaikilla on ollut varmasti mukavaa musteltavaa matk­koista ja saatu taas uutta intoa eteenpäin
Vuonna 1947 valmistui uusi Työväentalo josta Jurvan Voimakin osti osakkeita ja tällä ostolla varmistettiin seuralle toimitilat,toimisto ja muuhun seuratoimintaan, että toiminta oli varmella pohjalla, kun on tilat missä toimia. Voiman osalta menivät vuodet 1948 — 1949 pääasiassa ohjelmatoiminnan merkeissä, Vuosina 1950— 1960 elettiin hiljaiseloa, toimintaa ei juuri ollenkaan , hoidettiin vain tarvittavat asiat, että seura pysyi voimassa, kuiten oli vähäistä toiminta, kunnes huomattiin, että voishan sitä harrastaa seurankin puitteissa, kun Voima oli olemassa.

Jurvan Voiman toiminta uudelleen vauhtiin 1960 , Reijo Vainionpää kokosi porukan työväentalolle, TUL:n pohjanmaanpiirin edustaja oli paikalla silloinen toiminnanjohtaja Holger Öhman ja paikalla oli yli 40 seuranjäsentä. Kokous pi­dettiin työväentalolla 27.05.1960,. puheenjohtajaksi valittiin Reijo Vainionpää. Perustettiin yleisurheilu-, palloilu- ja naisjaosto. Toiminta alkoi innostuneesti, syksyn mittaan perustettiin vielä hiihto- ja voimailujaosto ja ohjelmaan otettiin vielä nyrkkeily. Pidettiin ensimmäiset kansalliset hiihdot 5.3.1961 Tainuskylän Nuorisoseuran maastossa, palkinnot kerättiin kauppa- ja muiltaliikkeiltä. Keräys onnistui hyvin, palkintopöytä oli komea. Heinäkuulla 1961 pidettiin TUL:n Poh­janmaan piirin kesäkisat jossa oli osanottajia eri seuroista ympäri Vaasan lääniä, päätapahtumat ollivat kunnan urheilukentällä.

Samanavuonna oli myös toiminnan juhlavuosi marras-joulukuun vaihteessa pidettiin seuran 25 vuotisjuhla työväentalolla, juhlapuheen piti TUL:n liittotoi­mikunnan jäsen Paavo Aitio, seuran perustajajäsenille jaettiin viirit ja ohjelma oli monipuolista ja ilmassa leiju kaikinpuolin juhlantuntu.

Seuraavat vuosijuhlat joita seura juhli olivat 50 vuotisjuhlat, jotka pidettiin pikku-joulujuhlan yhteydesää työväentalolla 14.12.1986, juhlapuheen piti toiminnan­johtaja Tapio Häkkinen, ohjelmaa esittivät Voiman nouret ja eläkeläiset.

Vuonna 1962 syksyllä pidettiin ensimmäiset nyrkeilykilpailut työväentalolla. Kilpailut onnistuivat mainiosti, osanottajia oli koko piirin alueelta ja piirin ulko­puoleltakin. Sen ajan kuuluisuus 011i Mäki Kokkolasta kävi ohjaamassa Voiman nyrkelijöitä, toiminta jatkui muutamia vuosia, loppuen kokonaan 70-luvulla. Vuodesta 1963 — 1966 urheilutoiminta on jatkunut samaan tapaan kuin aikaisemt­kM vuodet. Vuonna 1964 saatiin veikkausvoittovaroja urheilutilojen kunnostami­seen, varsinaiset työt tehtiin talkovoimin,tilat saatiin välttävään kuntoon.Urheilu­tiloille annettiin uusi nimi Paavo Seppälän ehdotus voitti Areena.

Vuonna 1967 seuran toimintaan uutena lajina tuli suunnistus, toiminta lähti vireästi matkaan, harrastajia oli useita kymmeniä ja kilpailuihin osallistuttiin ahkerasti, kilpailumenestystäkin tuli TUL:n mestuuruuskisoissa on saatu 25 mitallia. Saavutu­tuksia on myös kansallisissa ja piirikunnallisissa kilpailuissa.Mainittava on myöskin 1977 jolloin seuran suunnistajat osallistuivat Keskieuroopan suunnistus viikolle Tiina Peltola ja Reima Katajamäki .Suunnistus loppui Voiman puitteissa 1994. Perustettiin SuuntaJurva johon Voiman suunistajat liittiyvät.

Lentopallo alkoi sarjatasolla pyörimään vuonna 1967 ja jatkui aina vuoteen 1989 asti sarjatasolla, jatkuen edelleen harrastuksena naisvoimin.

Hiihtojaosto on toiminut vuodesta 1960 lähtien ja jatkuu edelleen. On pidetty kansallisia hiihtokilpailuja, nappula y.m hiihtoteppauksia. Voiman hiihtäjiä on osallistunut kansallisiin kilpailuihin, Finlandiahiihtoon ja erilaisiin laturetkiin, saavutuksiakin on,voitettiin Finlandiahiihdon joukkue kilpailu vuonna 2005.

Vuonna 1963 oli TUL:nuorten liittojoukkue Tshekkoslovakiassa ja mukana joukkueessa oli Lasse Peltola.

Yleisurheilujaoasto on toiminut ainakin 70-luvulle, tarkempaa tietoa toiminnasta ei ole , koska arkisto on palanut, saavutuksistakaan ei oiken ole tietoa niitäkin varmaan olis, yksi maininta saavutuksista löytyy, joka on keväältä 1974, jolloin saatiin ensimmäinen suomenmestari, kun Aatto Talvi voitti 55-vuotisten maasto-juoksun Helsingissä.

Erilaisten palloilulajien toiminnasta vuosien varrella. Pöytätenniksen pelaaminen aloitettiin vuonna 1975, jota pelattiin Sarvijoen työväentalolla ja kirkolla työväen­talolla, harjoiteltiin ja pelattiin piiritasolla, peliharrastusta kesti noin kymmenisen-vuotta. Pesäpalloakin pelattiin joitakin vuosia, pelaaminen aloitettiin keväällä 1961 Tainuskylän koulun kentällä.
Vuonna 1960 toimintaan mukaan otettiin myös kuntojaosto, jonka puitessa toimivat Tainusjärven hölkkä ja pyöräretket yhdessä puuliiton kanssa, pyöräretket jatkuvat edelleen jossa on ollut mehutarjoilu, makkaranpaistoa ja palkinttoja retkelle osal­listujien kesken, kuntojaoston toimintaa kuuluivat myös kaikki erilaiset kuntotem­paukset, kuten latu- ja patikkaretket joita järjestettiin useana vuonna.

Vuonna 1979 voimannosto tuli myös mukaan kuntojaoston toimintaan. Voiman-nostoa harrasteettiin joitakin vuosia ja kilpailtiin piiritasolla.

Maininta pitää vielä muistakin urheiluharrastuksia, aivan sieltä seuran alku­vuosilta, vuodelta 1936 paini jota harrastettiin ja hankiittiin oma mainimatto, mutta tarkempaa tietoa ei sitten ole panijoista , saavutuksista ja kauanko intoa riit­ti. Vuonna 1937 oli köydenvetokilpailut ja oli myös useita kovi koitoksia. Seura hankki tätä varten köyttä 15 metriä.

Elettiin sitten vuotta 1982 kunnes jälleen pyörähti käynttiin pyörily, perustettiin pyöräilyjaosto. Pyöräily lähti ripeästi ja innokkaasti vauhtiin. Parhampina vuosina kilpa-ajajia oli noin 20 ajajaa, kilpailuissa käytiin ahkerasti kansallisissa,TUL:n ja SM- kisoissa ja saavutukset ovat ollet hyvät, on saatu TUL:n SM mestaruusmital­leja yhteensä 28 mitallia. Osallistuttu on myös PM:n mestaruuskisoihin, saavutus kohtalainen. Ensimmäinen SM mitalli saatiin 1986, Päivi Vainionpää pronssimi­talli. Vuonna 1986 järjestettiin ensimmäiset pyöräkilpailut, tempoajot jossa oli 227 ajajaa, saman vuoden syksyllä järjestettiin TUL:n maestaruusajot, kilpailutoiminta on jatkunut, on pidetty kandet SM-kisat yhdessä Jurvan Urheilijoiden kanssa, ydessä on myös vuosittain pidetty piirikunnallisia aj oja. Toiminata on perustamisvuodesta vuosittain hiipunut , ajajia on vähentynyt. Tällä hetkellä ajajia on noin kymmenkunta, mutta hyviä saavuksia on kuitenkin saatu ihan mestaruustasolla.

Pohjoismaiden mestaruuskisat Norjassa ,jossa 18-vuotisten poikain suomen edustus-joukkueessa ajoi Janne Varala, joka ensimmäisenä edusti seuraa ulkomailla..

Tässä muistelossa on tullut käsitelleeksi joksenkin kaikki fyysiset urheilu-ja harrastus-lajit, joten nyt on vuodossa nuoriso-ja naisjaosto, ei kuitenkaan pieninpänä ja vähäi­senä, vaan hyvin tärkeänä osana seuran toiminnassa ovat oleet ja on naistet ja heidän toimintansa. Naiset ovat toimineet ihan seuran perustamisesta asti, toiminta-aluen on hyvin laaja oikeastaan seuran ”ydin”. Naisten ja nuorten jumpat joita ensivuosikym­menet vedettiin ja vuonna 1981 mukaan tuli pienemmille lapsille satujumpat joita pidettiin kymmeniä vuosia.Useana vuonna pidettiin lapsille hiihtolomaviikolla peuhapäivät Pässilän Urheilumajlla. Päivät olivat hyvin suosittuja, lapsia riitti. Pikkujoulujuhlat työväentalolla vuosittain naiset huolehti ohjelmasta ja tarjoulusta, joka vuotiset joulumyyjäiset työväentalolla , jotka 1990 vaihtui joulumyyntipöydäksi joita muutana vuonna pidettiin K-kaupan edessä joulunavauksen yhteydessä. Naisten harteille jäi myös liittojuhlaohjelmien harjoittelu ja esiintyminen liittojuh­lissa ja osallistuminen erilaisiin kultuurikilpailuihin, y.m tapatumiin tarkemmin enää eriteltyinä, koska jokavuodelta ei ole tietoja käytettävissä.

Seuraavaksi tässä mustelossa onkin vuorossa tärkeä osa seuran vaiheista, ”seuran talous , kysymys rahasta, mistä varat on saatu kassaan jolla kaikki edellämainitut toiminnat on pyöritetty ja niistä aiheutuneet erinäiset kulut maksettu.

Toiminnan ensimmäiset vuosikymmenet ovat tulojen suhteen olleet melko pienet. Tulon lähteitä ovat oleet vuotuiset jäsenmaksut, erilaisten tilaisuuksien lipun­myyntitulot, arpajais- myyjäistuotot. Kilpailu- ja muut matkan on itse maksettu, vasta myöhäisempinä vuosina on sitten alettu maksaa matkakorvauksia. Ensimmäinen toiminta-avustus kunnalta on saatu vuonna 1969 ja avustuksen suuruus oli 400,00 markkaa, toiminta-avustuksia on saatu tästä lähtien vuosittain anomuksen perusteella.

Kevät vuonna 1973 oli Voiman talouden kannalta hyvin ratkaisevaa, silloinen puheenjohta Jarmo Koski oli E-liikkeen johtajana ja anoi veikkausasiamiestoi­mintaa joka tuli E-liikkeen yhteyteen Pekka Martinin suosiollisella avustuksella. Veikkausasioimisto saatiin ja näin alkoi toiminta pyöriä ripeästi,yleisö otti asian heti omakseen, näin saatiin jokaviikkoiset asiamiespalkkiot tilille. Veikkaustoi­minta jatkui E-liikkeen yhteydessä siihen asti kun E-liike lopetettiin 27.11.1981. Sitten tulikin kysymys ,mitä tehdä, kun ei ole tiloja missä toimia. Yllättäin tulikin hyviä uutisia, että toiminta voitiin taas aloittaa uudestaan vuonna 1982. Veikkaus­asiamiestoiminta aloitettiin K-Halli Paavolassa jonka kanssa tehtiin sopimus, toiminta jatkui aina vuoteen 1993, jolloin toiminta silloin lopetettiin. Vuosittainen tulo on TB:n luottokortti ostoista, josta seuralle tulee määrätty osuus , tämä sopimus on alkanut vuodesta 1987 ja jatkuu edelleen. Muita tuloja ovat olleet myyjäis- ja arpaistuotot, työväentalolla pidettyjen pöytätansien , ravintolassa tanssi-iltojen lipunmyynti tulot, pullojen — ja lehtikeräystulot, erilaisten kilpailujen osanotto-maksut sekä ravintolatulot, on tehty erilaisia talkootyö projektia, viime vuosina aika runsaaasti. Maakuntavistihiihdoista 30 % tuotosta joita on ollut kandet. Osuuspankki ja monet yksityiset yritykset ovat ponsoroineet seuran urheilijoita. Jäsenmaksut, jotka kerätään vuosittain , vuoden lopussa.

Talouden muutoiminta, vuonna 1971 liityttiin Osuusliike Vaasanseudun jäseneksi ja raha-asiat hoidettiin E-säästökassan kautta, samana vuonna E-liike lahj otti 15 kpl verryttelypukuja jotka jaettiin jäsenten kesken. E-liike päättyi 27.11.1981 ja raha-asiat siirrettiin Osuuspankkiin, jossa rahaliikenne on edelleen.

Mainitsempa tässä nyt muutaman sanan vielä seuran muustakin toiminnasta. Vuonna 1969 osallistuttiin yhdessä kunnan Jurvan Urheilijoiden kanssa yhdessä Pässilän majan rakentamiseeen, hankeeseen lähdettiin 30 % panoksella, johon kuu­lui 800 talkootuntia, joka tehtiin ja tavoite ylittyikin. Pientä irtainomaisuutakin on ollut, mutta kaikki tuhoutui työväntalon palossa. Työväentalon tontti on Voiman omistuksessa. Työväentalo Oy on purettu ja Voima on saanut osuutensa. Ensimmäinen seuran lippu teetettiin vuonna 1979 Jurvan Kotiteollisuuskoululla, joka paloi tulipalossa, nyt 2006 on hankittu uusi lippu, joka teetettiin Ojutkankaalla.

Toiminta on pienentynyt vuodesta 1960 huomattavasti, pikkuhiljaa hiipuen , ei löydy oikein innokkaita vetäjiä. Tiedot saattavat olla joitain osin puutteellisia, kaikilta vuosilta ei löydy tietoja. Tiedot on poimittu 50-vuotis historiikistä ja pöytäkirjasta joka oli käytettävissä ja osa muistin varassa.
Tiedot keräsi Reima Lyyluoma.
Seuran puheenjohtajat:
Eero Männistö 1936 – 1946
Heimo Seppälä 1946 – 1959
Reijo Vainionpää 1959 – 1964
Jarmo Koski 1964- 1966
Reima Lyyluoma 1966 – 1967
Lenni Lahtinen 1967 – 1973
Jarmo Koski 1973 – 1975
Rauno Lyyluoma 1975 – 1981
Lasse Peltola 1981 – 1993
Annikki Majasaari 1994 – 2003
Reima Lyyluoma 2004  – edelleen

Seuran sihteerit:
Kerttu Tuominen 1936 – 1946
Kalevi Liimatainen 1946 – 1947
Kauko Seppälä 1947 – 1948
Martta Männistö1948 – 1954
Antero Peltola 1961 – 1978
Simo Peltola 1978 – edelleen

Suunnistus
Katajamäki Reima Larikka
Tiina ( Peltola )
Peltola Hilkka
Peltola Lasse
Maj asaari Teemu
Syrjälä Markku
Peltola Timo
Katajamäki Arto
Katajamäki Jorma
Katajamäki Reijo
Katajamäki Jaakko

Yleisurheilu
Talvi Aatto

Pyöräily
Vainionpää Päivi
Vainionpää Arto
Lintula Johanna
Toppinen Maria ( Lintula )
Varala Janne
Purtola Sami
Hautala Riikka ( Peltola )
Muotio Mila
Varala Lalli
Aalto Mikko
Aalto Kauko
Uppgård Charlotte
Varala Sari
Petri Elomaa
Jari Koski
Jami Koski
Jenni Vuoto
Esa Vainionpää
Mikko Hietanen
Keijo Tikkanen